Vapaure filosofiast, luku 4

Mää nojaa mukavast tualis ja laita silmäk kii.

Mää kuuntele sirinät, sirkutust ja pörinät ja

hymyile ko ajattele kuulevani lintui lentämisest tuleva ääne.

Iskevä kobra nopeudel mää avaa silmä-

mut kaik näyttää samalt ko äskenki.

Mää nojaa taas, enkä luavuta. Mää ole se,

ketä koittaa saad mailma kii olemattomuurest.

Vapauden filosofiaa, luku 2

Kui mää lainkaa tääl olenkaa, olenkmää ihmine vai apina –
miältäk vai materiaa
se minu olemise laatu?
Saankmä itte päättää, josko mää juakse, lennä
vai kaadu?
Mää tahdo erottautuu mailmast
ja mää tahro et se ottaa mu sylii,
istuttaa mu polvel ja kertoo kui vaste mää tääl ole.

Äänestinkmää vääri?

Äänestinkmää vääri?

Mää näi isov vaiva kyl-

mää hai kamala määrä tiatoo.

Mää yriti ymmärtää poliittisii kysymyksii ja mää kuunteli ja ihmetteli ko ne kuahu.

Joku tahto heittää ulos kaikki maahamuuttajat.

Toine olis ottanu sisää neki ko olis ollu menos muual.

Tasavero vai prokressiivine? Enempi veroi vai veroale? Yrivvoimaa vai tuuliviirei?

Kaik ne hymyilee kovi mairein ja sanoo hoitavas mu etuani seuraavat neljä vuat. Mist mää näist tiärä?

Sit mää löyrä!!

Se tahtoo kans pelastaa mailma ja kattoo et eläimil ja ihmisil o hyvi.

Se o puhras ja tykkää et ympärilki o.

Se ei ol vaaliliitos eikä pualuees ol ketää

Edes suhteellisel vaalitaval mää en vahinkos äänest ketää muut.

Mää äänestä ja ole innoissani

Nym  muuttuu mailma!

Mun ehrokas saa 126 äänt.

näilt paikkeilt

Olenk mää täs?

Mää tunne lakana seläs

ja peito varpais.

Ko mää avaa silmät, mää nää kato

– ja verhot

mut kui mää sit seiso?

Henkitänk mää viä?

Ilma kulkee sisää jos mää vedä

ja ulos jos mää puhalla,

mut ei siit mitää hyätyy o.

Mää oo koko aja henkästyksis.

Sydänt ei tarvi ettii-

se hakkaa ko seppä pajasas.

Mää ole jo takasi sänkys enne ko huamaan,

et mu kädet ja jalat o hakenu vauva viäree

ja antanu sil rinna suuhu

ja mää miäti

voiks ihmine alkaa lypsää hapant jukurttii.